Napialan ty\u00f6v\u00e4enn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n 110. juhlavuosi on paketoitu. Siin\u00e4 se on. N\u00e4tti paketti. S\u00e4ihkyviss\u00e4 kuorissa, kultanauhoin sidottuna. Avataan ihan v\u00e4h\u00e4n ja kurkistetaan\u2026<\/p>\n
Pian tulee kuluneeksi vuosi siit\u00e4, kun juhlavuoden spektaakkelia synnytettiin. Tuska on kova, niin kuin kuuluu, silloin kun tehd\u00e4\u00e4n jotain suurta. Sanna ohjaaja on h\u00e4vitt\u00e4nyt silm\u00e4lasinsa, mutta ei tee siit\u00e4 numeroa. \u201dMit\u00e4 kohtauksia me t\u00e4st\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pois?\u201d Sanna kysyy. \u201dSopiiko, ett\u00e4 mietin y\u00f6n yli?\u201d vastaan. Kolmas viikko 4 tunnin y\u00f6unilla k\u00e4ynnistyy ja jatkan itsekseni ihmettely\u00e4 miksi stressaan, kun en ole edes lavalla. N\u00e4yttelij\u00e4t vaikuttavat niin tyynelt\u00e4. Kaikki parikymment\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4\u00e4 ovat kokoontuneet kiltisti viikoittain koko syksyn ja tahti sen kun kiihtyy. Jos joku on pois, hypp\u00e4\u00e4n lavalle paikkaamaan. L\u00e4hes kaikkien vuorosanat tulevat tutuksi. Olisinkin hyv\u00e4 kuiskaaja, jos sellaista k\u00e4ytett\u00e4isi.<\/p>\n
Lupaan taas itselleni nukkua pidemm\u00e4t unet. Turhaa. 110-vuotisjuhla kolkuttaa ovella ja muutama juttu on hoidettava. Mist\u00e4 saadaan tarjoiluastiat 200 vieraalle? Onko 18 n\u00e4yt\u00f6ksen v\u00e4liaikakahvituksiin nyt riitt\u00e4v\u00e4sti talkoov\u00e4ke\u00e4? Taas yksi loppuunmyyty n\u00e4yt\u00f6s, ilmoittaa lipunmyyj\u00e4\u2026 No jos joku viel\u00e4 siihen. Her\u00e4\u00e4n aamuy\u00f6n hiljaisina tunteina laskemaan juhlatilaisuuden kuohuviinin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Otetaanko ruoan kanssa vain punaviini\u00e4 vai tarjotaanko my\u00f6s valkoviini\u00e4? Kuka hakee juomat? Ja K-kaupan tilaus t\u00e4ytyy tehd\u00e4. Ent\u00e4s erikoisruokavaliot? J\u00e4lkeenp\u00e4in vasta ymm\u00e4rr\u00e4n, etteiv\u00e4t ne tunnit p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 riit\u00e4 kaiken miettimiseen. Pit\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 t\u00f6ihin ja siihen mit\u00e4 kaupasta ostetaan ja perheelle kokataan t\u00f6iden j\u00e4lkeen, kunnes taas rynn\u00e4t\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle katsomaan miten n\u00e4yttelij\u00e4t t\u00e4n\u00e4\u00e4n suoriutuvat. B\u00e4ndin j\u00e4tk\u00e4t eiv\u00e4t stressaa, niill\u00e4 on aina hyv\u00e4 meno ja hymy herk\u00e4ss\u00e4. Mist\u00e4 lie tipahtaneet tuollaiset? Timo ajaa Helsingist\u00e4 saakka b\u00e4ndi\u00e4 ohjaamaan ja s\u00e4velt\u00e4\u00e4 biisin toisen j\u00e4lkeen b\u00e4ndille treenattavaksi. Pys\u00e4hdyn v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stelem\u00e4\u00e4n ihmisten pyyteet\u00f6nt\u00e4 aherrusta n\u00e4ytelm\u00e4n eteen. Muillakin on ty\u00f6ns\u00e4 ja perheens\u00e4, nuorilla opiskelunsa tentteineen. Toinen koneen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 tilaa ensi-iltaan laatikon olutta ja muistan samalla, ett\u00e4 toinen koneenk\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 tarvitsee varmaan ihan oman plarin. Tilataan se. Harjoitukset rullaavat omalla painollaan ja oma ajatus askartelee ensi-illassa – kukkasissa.. kenelle ja montako niit\u00e4 pitik\u00e4\u00e4n olla. Mink\u00e4 v\u00e4risi\u00e4?! Riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 ruoka ja ehtiik\u00f6 se tarjolle? Miten saadaan kaikki vieraat mahtumaan ruokap\u00f6ytiin? Ohjaajien ensi-iltalahjat, tehtaanjohtajan puhe, Napsan puheenjohtajan puhe, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 j\u00e4\u00e4kaapit, miss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 sit\u00e4 kuohuviini\u00e4 kaadetaan ja kuka sit\u00e4 kaataa\u2026 Y\u00f6ll\u00e4 her\u00e4\u00e4n taas ajatukseen, ett\u00e4 ruokap\u00f6ydist\u00e4 puuttuu viel\u00e4 kukat. Paperikukkia tietenkin pit\u00e4\u00e4 olla. Hieno ajatus maailman huonoimmalta askartelijalta. Kuka suostuu ja ehtii?! 4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaa. Mist\u00e4s niille maljakot saadaan? Soitan p\u00e4ivitt\u00e4in lukemattomia puheluja. Joka v\u00e4liss\u00e4 tuottajallemme Harrille, jolla on vastaus aina kaikkeen ja taito rauhoittaa minut sadasosasekunnissa. Harri, joka on hoitanut ja huomioinut Helsingist\u00e4 k\u00e4sin sujuvasti lukemattomia asioita sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 on ollut yksi koko Tervakoski n\u00e4ytelm\u00e4n \u201disist\u00e4\u201d.<\/p>\n
Kenraalissa kaikki on valmista, kuten aina. Yht\u00e4 luotettavasti kuin ohjaajamme Sanna on n\u00e4ytelm\u00e4 toisensa per\u00e4\u00e4n meit\u00e4 ep\u00e4toivon hetkill\u00e4 vakuuttanut. Sanna l\u00f6yt\u00e4\u00e4 silm\u00e4lasinsa vessareissulla. Siit\u00e4 mihin oli ne j\u00e4tt\u00e4nyt lokakuussa tai joskus.. Sanna tulee nauraen ja kertoo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli merkki siit\u00e4, ett\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 kosketa. Kaikki on valmista!<\/p>\n
110-vuotisjuhla on sanoinkuvaamattoman hieno. N\u00e4yttelij\u00e4t ovat liekeiss\u00e4 ja kutsuvieraat nauttivat esityksest\u00e4. Koko ty\u00f6ryhm\u00e4 on antanut kaikkensa. Spektaakkelia l\u00e4hdettiin tekem\u00e4\u00e4n. Se vaatii luonnollisesti enemm\u00e4n kaikilta. Enemm\u00e4n valoja, enemm\u00e4n \u00e4\u00e4ni\u00e4, enemm\u00e4n puvustusta, lavastusta, markkinointia, myymist\u00e4, puhelimeen vastaamista, kahvitusta, ohjausta, harjoittelua, tarpeistoa, ihan kaikkea! Esityskausi p\u00e4\u00e4ttyy iltamiin, jossa esityksen j\u00e4lkeen tarjoillaan my\u00f6s ruokaa ja tanssimusiikkia. P\u00e4\u00e4t\u00f6s on l\u00e4hes yht\u00e4 huikea kuin varsinainen juhla. Kaikki ovat iloisia ja helpottuneita. L\u00e4hes jokainen n\u00e4yt\u00f6s esitettiin t\u00e4ydelle katsomolle. Kaikki ovat onnistuneet t\u00e4ydellisen hyvin.<\/p>\n
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Napsan johtoryhm\u00e4 uusiutuu. Haikeina hyv\u00e4stelemme pitk\u00e4aikaisia aktiiviisia toimijoita. Aikaa sitten olimme p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet, ett\u00e4 kes\u00e4teatteri j\u00e4tet\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 vuonna v\u00e4list\u00e4 ja toivutaan Tervakoski n\u00e4ytelm\u00e4n rutistuksesta. Tehd\u00e4\u00e4n jotain ihan pient\u00e4, ehdotan. Sellainen kiva pieni perhetapahtuma hein\u00e4kuussa. \u00a0Muutamaa viikkoa my\u00f6hemmin juttelen puhelimessa entisen Tervakoskelaisen Ari Jalokinoksen kanssa, joka puuhastelee musiikin parissa nyky\u00e4\u00e4n ja on haaveillut jameista Tervakoskella. P\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n laittaa hynttyyt yhteen ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 Napsan kes\u00e4jamit. \u201dIhan pieni\u201d l\u00e4htee ihan pienesti lapasesta. Vaikka viimeisiin minuutteihin saakka jumpataan ja stressataan, niin lopputulema on j\u00e4lleen mainio. Se kes\u00e4n ainoa hellep\u00e4iv\u00e4 osui juuri oikealle p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4lle.<\/p>\n
Syksyn kuluessa tulee pari erikoista yhteydenottoa. Otavan kirjapaino pyyt\u00e4\u00e4 lupaa julkaista kuvia Napsan vanhasta n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Kurt Nuotion tulevaan kirjaan. Kurt on ollut ohjaamassa Napialan Ty\u00f6v\u00e4enn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle kaksi n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4: Kolme valkoista paitaa ja punainen viiva, molemmat vuonna 1965. My\u00f6hemmin Kurt Nuotion kirja kolahtaa postilaatikkoon. Liukastelija. Mielenkiintoista tarinaa sivulta toiselle. Kannattaa lukea!<\/p>\n
Toinen yhteydenotto tulee my\u00f6s entiselt\u00e4 Tervakoskelaiselta Annina Rauhalalta, joka puuhastelee suomalaista mets\u00e4n\u00e4yttely\u00e4 Islantiin. Tervakoski Oy on mukana n\u00e4yttelyss\u00e4 ja n\u00e4in Annina kiinnostuu my\u00f6s Tervakoski n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4. Tervakoski n\u00e4ytelm\u00e4 p\u00e4\u00e4see Islantiin! Huikeeta! Tuottaja lupaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti l\u00e4hte\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4n monologina, mik\u00e4li h\u00e4net vain lenn\u00e4tet\u00e4\u00e4n paikalle. Annina tyytyy kuitenkin muutamiin n\u00e4ytelm\u00e4n kuviin ja flaijeriin. Arvokkaasti Tervakoski n\u00e4ytelm\u00e4 kuitenkin esitell\u00e4\u00e4n Islannin mets\u00e4n\u00e4yttelyss\u00e4 Unescon maailmanperint\u00f6kohde Verlan rinnalla. N\u00e4yttelyn j\u00e4lkeen Annina l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kuvia ja kertoo hienosti onnistuneesta n\u00e4yttelyst\u00e4. Tervakoski n\u00e4ytelm\u00e4n kuvamateriaalin yhteydess\u00e4 oli seuraavanlainen teksti:<\/p>\n
”Mill memories on stage!<\/strong><\/p>\n Spring 2015 was yet another milestone in local history as the local theatre grou<\/strong>p\u00a0Napialan Ty\u00f6v\u00e4enn\u00e4ytt\u00e4m<\/em><\/strong>\u00f6<\/em>\u00a0celebrated its 110th jubilee year by producing a play that paid tribute to the paper mill Tervakoski Oy.\u00a0 Producing the play<\/strong>\u00a0Tervakoski<\/em><\/strong>\u00a0<\/em>was a huge effort for the small theatre, the scenography alone took two years to complete as the main element was a large paper machine made by Jarmo Koukkari. The production consisted of 18 dates and all shows were fully booked, from the premiere of 7th February till the moment the curtains closed for the last time on March 7th 2015.<\/strong><\/p>\n The\u00a0Tervakosk<\/em><\/strong>i<\/em>\u00a0play directed by Sanna Saarela was a jump back into the days of Tervakoski in the 1950\u2019s and 1960\u2019s. The play depicted the life through the eyes a young boy Kloppi who had just been employed by Tervakoski Oy.\u00a0 The material for the manuscript was collected by interviewing the old papermakers and employees, to make it as real as possible. The production team also studied the fabric magazines and the 150th jubilee publication of the mill. The play was a success and received many compliments and caught the interest of media. The play remains in memory of people living in the shadow of the traditional mill Tervakoski Oy.<\/strong>”<\/p>\n Kiitos Annina! Olemme otettuja siit\u00e4, ett\u00e4 huomioit meid\u00e4t.<\/p>\n Mielenkiinto ja huomio Tervakoski n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 kohtaan puhuttaa ja h\u00e4mment\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Idean isi\u00e4 kannustetaan (lue painostetaan) jatko-osaan. J\u00e4nnityksess\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 edelleen\u2026<\/p>\n Syksy vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 improkurssin merkeiss\u00e4. Hieman erilainen harjoitusrupeama p\u00e4\u00e4ttyy kahteen pikkujoulushowhun, joista ensimm\u00e4inen esitet\u00e4\u00e4n paikallisessa pubissa, jossa hyvinkin pikkujoulutunnelmainen yleis\u00f6 ottaa meid\u00e4t l\u00e4mpim\u00e4sti vastaan. Puuhastelua vaatii my\u00f6s lasten ilmaisutaidon kurssi, joka py\u00f6r\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4yntiin heti tammikuussa. Lapsille saadaan ohjaajaksi Ari-Ky\u00f6sti Seppo, joka tuli taannoin varttuneemmalle v\u00e4elle tunnetuksi ainakin tv-sarjasta Ansa ja Oiva. Hyv\u00e4ll\u00e4 huumorintajulla varusteltu leppoisa mies. Ari-Ky\u00f6sti saa varmasti lapsoset itse\u00e4\u00e4n ilmaisemaan.<\/p>\n Ennen vuoden loppua saadaan hahmotetuksi my\u00f6s kes\u00e4teatterin raamit. Aika touhukas vuosi t\u00e4h\u00e4n pakettiin siis k\u00e4tkeytyy. Kukaan ei varmaan t\u00e4ss\u00e4 tuoksinassa ehtinyt Napsaa unohtamaan, vaikka kes\u00e4teatterin verran hengiteltiin raikasta suven tuoksua. Suljen paketin uudelleen ja kiit\u00e4n jokaista kuluneesta vuodesta \u2013 yleis\u00f6\u00e4, yhteisty\u00f6kumppaneita ja kaikkia Napsalaisia! Huikeita juttuja mahtui vuoteen 2015. Toivon jokaiselle teille kaikkea hyv\u00e4\u00e4 alkaneeseen vuoteen 2016! Ensi kes\u00e4n\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n taas!<\/p>\n Riikka<\/p>\n <\/p>\n <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Napialan ty\u00f6v\u00e4enn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n 110. juhlavuosi on paketoitu. Siin\u00e4 se on. N\u00e4tti paketti. S\u00e4ihkyviss\u00e4 kuorissa, kultanauhoin sidottuna. Avataan ihan v\u00e4h\u00e4n ja kurkistetaan\u2026 Pian tulee kuluneeksi vuosi siit\u00e4, kun juhlavuoden spektaakkelia synnytettiin. Tuska on kova, niin kuin kuuluu, silloin kun tehd\u00e4\u00e4n jotain suurta. Sanna ohjaaja on h\u00e4vitt\u00e4nyt silm\u00e4lasinsa, mutta ei tee siit\u00e4 numeroa. \u201dMit\u00e4 kohtauksia me t\u00e4st\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/846"}],"collection":[{"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=846"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/846\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":849,"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/846\/revisions\/849"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=846"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=846"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/napsa.eu\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=846"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}